sunnuntai 30. elokuuta 2015

... GET SET - GO

Viimenen päivä kotona takana, ja huomenna lähetään iltapäivällä kohti Kanadaa. Tällä hetkellä tuntuu tosi oudolta, ja kaikki on nyt viimestä. Viimenen kerta nukkumaan omassa sängyssä ennen joulua, viimenen kerta kaupassa, viimenen kerta töissä ja sitä rataa ollaan sit menty oikeestaan koko viikko. Lauantaina oli viimenen työpäivä, ja illasta vietettiin aikaa perheen ja sukulaisten kanssa hyvin syöden. Mä nään ne kaikki samassa pöydässä vasta jouluna ... here come the waterworks. Mutta on ollu ihana viikonloppu, vaikka siihen on paljon itkua sisältyny niin myös naurua ja jännityksestä tärisemistä.


Mä oon saanu kaiken läppäriä ja kameraa vaille pakattua, ja toivon vaan, ettei kukaan noita laukkuja joudu penkomaan koska järjestelmää siinä hommassa ei ollu. Miten voi olla, että normaalisti ei oo mitään päälle pantavaa, mutta nyt vaatehuone olikin täynnä kaikkee kivaa mitä haluan ottaa mukaan? Painorajoissa silti pitäs olla, ei sen puoleen, mutta silti tuntu aika jäätävältä määrältä tavaraa. 


Seuraavan kerran sitten kirjottelen vasta Kanadan päästä, kuhan saan mun suurimmat murheet hoidettua - eli koska wifi toimii ja mistä saan ruokaa kun yöllä sinne saavun. 

torstai 20. elokuuta 2015

READY...

Reilu viikko vielä jäljellä lähtöön, ja nyt on ostoslistalla enää adapteri, ja to do-listalla rahan hakeminen. Ostoslista rupes vähän karkaamaan käsistä kun jatkuvasti tuli mieleen juttuja mitä vois ostaa, että matka sujuis mukavammin - ja nyt on uus läppärilaukku, kuulokkeet ja varavirta hommattu. Lisäks täyty käydä ostamassa vielä yhet luottofarkut, meikkipussi ja matkaputeleita (en mä tiedä mitä ne oikeesti on nimeltään). Ja vaikka täälläkin sanoin etten todellakaan raahaa peittoo ja tyynyä Suomesta, no raahaan sittenkin. Tajusin vaan töissä, että ne on oikeesti niin pieneks pakattu, eikä maksa mitään, että on oikeesti mukava mennä perillä nukkumaan kunnolla sänkyyn eikä vaan tyyliin takin alle. 





Töitä olis vielä kuus päivää jäljellä, mutta kassahommat on jo ohi. Tosi outo fiilis sen suhteen, että hei ihan oikeesti mun ei tarvi syksyllä tehä töitä koulun ohessa! Ja ylipäätään töissä koko vuosi meni tosi nopeesti, ja tykkäsin kyllä tosi paljon joten tavallaan haikeet fiilikset lähtee. Mutta sitä voi miettiä sitten ens viikolla, tässä on kuitenki vielä työpäiviä ja varhaisia aamuja jäljellä. Oon siis tehny töitä koulun ohessa paria kuukautta vaille koko opiskeluajan, joten vapaa-aikaa tulee oleen kyllä ihan uudella tavalla. 



Aika monet koulukavereista on jo lähteny tai lähtee ihan pian omiin kohteisiinsa, joten kyllä täälläkin alkaa olla jo sellaset fiilikset, et haluis kans hypätä koneeseen! On tullu jo myös käyty viimestä kertaa Hämeenlinnassa, moikkaamassa sielä kavereita ja muita, ja kyllä tuntu oudolta jo sanoo heipat vaikka onhan tässä vielä monta päivää jäljellä ennenkö lähen! Kalenteri vaan on vähän täynnä, et täytyy valmistautua ajoissa. Viikonloppuna on ohjelmassa laatuaikaa Eetun kanssa, jääkiekko comebackkiä, kavereita ja töitä. Tekemistä on aamusta iltaan asti ja ei kyllä haittaa yhtään! Musta on ihan kiva, että tässä nyt on vähän kiirettä, muuten en sais oikeen mitään aikaseks. 



Ens viikolla haen sitä rahaa (btw mun mielestä toi CAD kurssi näyttää aika kivalta tässä vaiheessa...<3) ja vapaa-ajan ajattelin viettää mun perheen ja kavereiden kanssa, ja pienten siskontyttöjen kanssa täytyy olla ehdottomasti niin paljon ku mahdollista, ja yrittää olla itkemättä. 

maanantai 10. elokuuta 2015

CANADA COUNTDOWN 8.9

Mä en oikeestaan ylppäreitten jälkeen oo pitäny minkäänlaisia bileitä, joten kesäkuun lopulla päätin, et jos vaan töitten puolesta onnistuu niin ennen lähtöö kerään kamut kasaan ja pidetään kotibileet. Kun tosiaan en oo paljon synttäreitä tai tupareita tai mitään muutakaan järjestäny, mietin pitkään kaikkee mahollista, mm. mitä tarjotaan, millaset paperilautaset, ketä kutsua ja missä juhlitaan. Saatiin onneks viettää iltaa mun vanhempien luona omakotitalossa, joten ihan oikeesti ne 15v kotibileet-fiilikset, #priceless. Meidän kerrostalo-kaksion pysty unohtaa ihan samantien kun 10 ihmistiä ilmoitti saapuvansa paikalle! Mä kyllä otin kameran mukaan, ja ajattelin ottavani paljon hienoja kuvia, mutta jotenkin se kamera ei kertaakaan ollu kädessä, ja puhelinkuvat ei päädy tänne blogiin - sorry not sorry. 

Olin kyllä niin positiivisesti yllättyny ja otettu, et niin moni mun ihanista kavereista pääs paikalle, vaikka suurin osa tuli vähän kauempaakin, ja millä tuurilla sattu sellanen päivä, että niin moni pääsi paikalle! Loppuillasta meitä oli semmonen noin parisen kymmentä, ja illan aikana tuli syötyä ja juotua, tanssittua, naurettua ja itkettyä. Sain aika super-ihania pieniä selviytymispaketteja, ja eilen kun Eetun kanssa niitä katottiin tarkemmin läpi niin kellä tuli itku. Vinkki: Ei ollu Eetu. Mutta ehdottomasti suurin osa illasta oli naurua, ja just sitä tässä on tarvittu kun kesä on painettu lähinnä töissä ja vaihtoa miettien. 

Meistä suurin osa ei lähteny baariin, vaan jäätiin boolimaljan ympärille, pistettiin musiikkia kovemmalle ja tanssittiin niin, että kaikki varmasti tarkenee. Aamua kohti meno rauhottu, mutta musta oli aivan ihanaa myös se, kun me istuttiin terassilla monta tuntia peittoihin kääriytyneinä ja naurettiin niin, että vatsalihaksiin sattu. Valvottiin kirjaimellisesti aamuun asti, ja oli ihana nauttia näitten ystävien seurasta, ei olis ollu ihan sama juttu jos oltais kaupungille lähetty. Mutta - oon niin ilonen vaan tästä viikonlopusta, kaikki oli just niinku piti. Mulla oli tosi hauskaa, ja musta tuntuu, että muillakin oli. <3

Tasan kolmen viikon päästä oon jo matkalla Reykjavikkiin. KOLME. 2 maanantaita enää välissä - öö mitä? Viime viikolla sain hoidettua suurimman osan pakollisista ennen lähtöä-jutuista, mutta on tullu myös tilalle muutama uus juttu mitkä on tekemättä. Täytyy sanoo, että muista blogeista on ehdottomasti ollu hyötyä, ja on ihanaa kun kommenttejakin on tullu kivasti näihin postauksiin! Jos teillä tulee mieleen jotain kysymyksiä tai postausideoita, laittakaa kommenttia! :)

tiistai 21. heinäkuuta 2015

PRE-PACKING

Oon aika hyvässä tilanteessa tälleen pikkusen päälle kuukausi ennen lähtöä, eikä to do-listalla enää kauheen montaa (okei on siinä oikeesti monta) asiaa oo pakkaamisen lisäks. Koska mä rakastan listoja ja mun puhelin ja kalenteri on täynnä kaikenmaailman tärkeitä muistilappusia, oon alkanu jo miettii et mitä mä tonne mun ihanaan uuteen matkalaukkuun sitten tungen. Laukun ostin jo keväällä kun löysin huippuhyvän Samsonite-laukun niin halvalla, et tuntu ku ois ryöstäny liikkeen, mutta mikäpä siinä - mä sain laukkuni ja vartijat ei ottanu kiinni ovella. 

Ja mitäköhän sitä sitten ihan oikeasti ottaisi mukaan 4 kuukauden matkalle? Joulukuussa sielä voi olla jo aika kylmä, joten täytyy ottaa vaatteita mukaan oikeestaan kolmee eri vuodenaikaa varten. Toisaalta kaiken mitä unohdan voin kyllä ostaa, mutta tavallaan tekis mieli kuitenki säästää rahat vähän kivempiin juttuihin, ettei sit loppujen lopuks oo vaan ostanu mustia farkkuja ja tavallisia toppeja. Kuulostaako tarpeeks selkeeltä? Lisäks asuntolaan täytyy ottaa omat lakanat (+peitot ja tyynyt jne) mukaan, joten siinä on myös yks pulma. En tietenkään raahaa tyynyjä ja peittoja Suomesta asti Kanadaan, ne varmaan sit löytyy Walmartista. Ja Walmartista puheen ollen se näyttää olevan auki 24h. Voin sit mennä suoraan lentokentältä sinne keskellä yötä, eh? 

Vaatteiden, asusteiden ym suhteen oon vähän miettiny sellasta "have you used it in a year?"-politiikkaa, sillä miks mä pitäisin jotain sielä, mitä en melkeen ikinä kotonakaan käytä? Eli oikeesti käytössä olevat vaatteet mukaan, sellasella lisähaasteella, et niitä pystyy sit myös yhdistelemään helposti. Ennen reissuu pitää käydä ostamassa vielä mm. lääkkeitä ja mun luottofarkut, adapteri ja sit oon miettiny sellasta powerbank-latausjuttua. Onks kellään teistä kokemusta sellasesta? Jos on antaa jotain vinkkiä mistä kannattaa ostaa ja tekeekö sillä ihan oikeasti yhtään mitään, laittakaa alle! :) Oon nähny niitä ny vähä jokapuolella ja mietin et onkohan esim Ur&Penn:ssä tai Glitterissä olevat päteviä vai kannattaako vaan suorilta unohtaa? 

Sellasta pohdintaa tällä kertaa, saa sitte nähdä miten todellisuudessa menee kun työt loppuu lauantaina ja maanantaina on lähtö, eli yks kokonainen päivä on siinä välissä hoitaa viime hetken asioita - ja sekin on sunnuntai eli Suomessa ei saa tyyliin mitään tehtyä, SCORE! Jos teillä on antaa jotain hyviä pakkausvinkkejä niin otan mielelläni vastaan! :)

lauantai 20. kesäkuuta 2015

WADAP

Viime postauksen ja tän väliin mahtu sitten näköjään jonkun verran muutoksia ja muita juttuja vaihtoon liittyen, joista suurimpana se, että lennot on ostettu! Lähtö elokuun viimesenä päivänä, ja paluu just sopivasti ennen joulua, ja pääsin vielä vähän halvemmalla ku mihin olin varautunu, eli jätte fint. Tulin sit siihen tulokseen, että säästän vähän rahaa siinä, ettei tarvi olla hotellissa alku- ja loppupäässä, kyllähän mulla on sit sielä neljä kuukautta aikaa kattella ympärilleen. Nyt on kyllä monta kertaa todellisempi fiilis siitä, et hei ihan oikeesti mä lähden kymmenen viikon päästä. KYMMENEN VIIKKOA! Siitä ajasta pari menee kesälomasta nauttien, ja sitten pääsen kunnolla tekeen uutta duunia johon tutustuin tällä viikolla pari päivää. Hyvältä vaikutti ja on kyllä hyvä työmotivaatio, ja vaikka uus työ tarkottaa sitä, et oon töissä 5:00, niin dollarin kuvat silmissä mennään. 

Yks iso muutos itse opiskeluun liittyen on se, että neljästä kurssista jotka valkkasin, kaks joudun vaihtamaan. En vielä oo ihan täysin ees päättäny et mihin ne vaihdan, ja nyt pitää sit käydä koululla viemässä kurssivalintalomaketta ja hyväksyttää ne vaihdot. Onneks mielenkiintosia kursseja kyllä riittää, ainoo vaan se, että syksyn aikana en taida oppia puhumaan ranskaa kunnolla. Olin jo vähän odottanu sitä jos rehellisiä ollaan. Mutta ei siinä, kerkeehän sitä, ja jotain muuta kivaa löytyy kyllä tilalle.

Nyt täytyy siis kurssivalinnat tehdä, hoitaa matka- ja matkatavaravakuutukset kuntoon ja miettiä mitä mä ihan oikeesti otan sinne mukaan. Täytyy tietysti vielä varmistaa, mutta ymmärsin, et viisumi asiat on jo ok, ja kunhan mulla on paluulippu Suomeen niin se asia on kunnossa. Sit pitää järjestää läksiäiset ja suunnitella syksyn aikataulu siltä kantilta, että kuka tulee milloinki käymään. En malta odottaa esimerkiks sitä, että päästään E:n kanssa yhessä seikkailemaan ja sen verran pitkän erossa olon jälkeen se tulee olemaan ihan super huippua. Pyörii kyllä taas mielessä niin monta miljoonaa juttua, et ei malttais läppäriä pistää ollenkaa nukkumaan saati sit itteensä. Harvoin sitä tulee kesällä odotettua syksyä näin paljon, mutta tällä kertaa eri tilanne, ja toisaalta taas tulee olemaan oikeesti vaikeeta olla pois kotoo. 

Että sellasta tällä kertaa, on kyllä aika huikeet fiilikset loppujen lopuks!

perjantai 5. kesäkuuta 2015

SUMMER 2015, Bring it on!

Nyt kun kalenteri näyttää kesäkuuta, täytyy myöntää, että alle kolme (3) kuukautta lähtöön! Sain tietää päivämäärän kun pitäis olla perillä, ja lennot otan varmaan pari päivää aikasemmin - hinnoista riippuen tottakai. Elokuun puolella siis täytyis Suomen maaperältä lähtee, ja se tuntuu jo olevan aika pelottavan lähellä! Sain vahvistuksen myös asumisesta, eli asuntolaan pääsin ja kutakuinki sellaseen huoneeseen mitä halusinkin, eli sen suhteen oon kyllä tosi tyytyväinen! Ihanan helppoa, jos tulee jotain ongelmia niin voi kääntyä koulun puoleen sekä sielä, että täällä, ja kun kulut täytyy maksaa jo etukäteen, saan nauttia opintotuesta täysillä ilman murheita siitä, että vuokra pitää maksaa. Kuulostaa jotenkin ihanalta. Kaikki on nyt kyllä aika ihanaa. 


Kun miettin tulevaa kesää, pelkään vähä et aika vaan menee ohi enkä huomaa edes nauttii kaikista ihanista asioista kaiken tän jännityksen keskellä - hence the bucket list! 

1. Tee road trip vieraaseen kaupunkiin
2. Särkänniemi 
3. Tanssi aamuun asti
4. Lue kirjoja
5. Käy mökillä, ja järvessä uimassa
6. Auringonlasku, ja -nousu meidän ihanalta parvekkeelta <3 
7. Opettele ranskaa - you're gonna need that! 
8. Pelaa tennistä ja rullaluistele, niin paljon, että jalkoja ja käsiä särkee
9. Grillaa ihania herkkuja niin paljon, että pärjää vuoden ilman!
10. Workout - enough said
11. Rusketu ja nauti ardesta!
12. Käy festareilla ensimmäistä kertaa
13. Ota. Kuvia. Piste. 


Ja tähän tietysti lisäks se, että aion nauttia kesästä perheen ja ystävien kanssa  niin paljon, että pärjään 4 kuukautta niistä erossa <3 


maanantai 18. toukokuuta 2015

IT'S OFFICIAL!

Viikonloppuna iski pieni paniikki, mitä jos jotain käy ja en pääse lähtemään. Oonko täyttäny hakemukset oikein? Onko joku ulkopuolinen syy miks mua ei hyväksyttäiskään? Mitä jos koulujen välinen yhteistyö onki vaikka päättyny? Olin jo sen verran huolissani, kun mitään ei pariin kuukauteen oo kuulunu, että kuvittelin jo ens syksyä ja sitä, että en pääse lähtemään. Mitä mä sanon kaikille kelle oon hehkuttanu? Poistan ainaki vähin äänin tän blogin. Hengailenko vaan tyhjänpanttina? Joudunko tekemään ajankuluks ylimääräsiä kursseja TAMK:lla? Ajatuksia pyöri mielessä vähän liikaa ja lopulta lähetin sähköpostia hakijapalveluihin.

Nukuin yön yli, ja heräsin siihen, että hakijapalvelut lähetti sähköpostin jonka liitteenä oli virallinen hyväksymiskirje, meitsi lähtee siis syyslukukaudeks Kanadaan! Tän viestin jälkeen vahvistin vielä, että otan paikan vastaan ja laitoin myös asuntolahakemuksen. Vaikka oon muuttanu pois kotoo 17-vuotiaana ja sen jälkeen oon asunu kämppiksen kanssa, yksin, poikaystävän kanssa ja vaihtanu kotia 4 kertaa, haluan asua yliopiston asuntolassa. Sitä suositeltiin koulun puolesta, mutta rehellisesti sanottuna musta tuntuu, et se on yks asia minkä haluan kokee. Asuntola-elämä on jotain mitä Suomen korkeakoulukulttuuriin ei kuulu, joten otetaan kaikki irti siitä 4 kuukaudesta mitä vaihdossa oon. Toivon kuitenki, että saan asua niin, että vaan vessa on yhteinen seinänaapurin kanssa, muuten oma pieni huone. Olettaisin, että se on varmaan aika karu ja simppeli ja paljon pienempi ku meidän entinen söpöpikkukoti, joka sekin oli jopa 24m2. 

Nyt on siis iso taakka pois harteilta, ja kun saan tietää virallisen päivän jollon mun täytyy paikalla olla, rupeen kyttäilemään lentolippuja tarkemmin. Ei auta muu ku ottaa töitä vastaan nyt niin paljon ku tarjolla ja yrittää säästää, näyttää vahvasti siltä, että rahan menoa ei voi tässä asiassa estää.