FROSH WEEK

Tiistaista lauantaihin täällä koululla vietettiin Frosh-viikkoa, ja joka päivälle oli tosi monia erilaisia tapahtumia järjestetty. Uudet opiskelijat jaettiin vähän harry potter-maisesti ryhmiin, ja ilmeisesti niissä ryhmissä kilpaillaan koko lukuvuoden ajan tehden erilaisia juttuja. Ihan kaikkeen ei pystytty osallistumaan, mutta tuli kyllä tehtyä tosi paljon kaikenlaista kuitenki! Ensimmäisen päivän, eli tiistain, pääjuttu oli illan karaoke-bileet. Ruokalan kyljessä on Speakeasy-pubi, jossa on erilaisia tapahtumia ja tää oli samalla eka kerta kun se oli auki tänä vuonna. Juomat on halpoja, ihmiset laulo aika jäätävän hyvin, ja oli todellakin hauskaa. Erittäin mukavaa on se, että matka baarista kotiin on ehkä 200m, ja melkeen kaikilla on sama matka. 

Keskiviikkona 8:30 alko eka luento, ja kuhan pari luentoo saa alle voisin kirjottaa niistä ihan erikseen kun opiskelu on tosi erilaista täällä verrattuna TAMK:iin. Oon kuitenki tosi innoissani myös opiskelu-puolesta, ja on ehkä helpompi kirjottaa siitä ihan oma juttu niin nyt voi keskittyä näihin alkuhäppeninkeihin. Illalla suunnattiin taas Speakeasyyn, Bingoon, jota opiskelijat juonsi ja siinä oli jotain muitakin kisoja. Aika nopeesti lähettiin nukkumaan, ei ollu ehkä ihan se itelle mielenkiintosin juttu, mutta taas oli kiva tutustua uusiin ihmisiin. 

Torstaina oli 2 luentoo, ja illalla bailattiin Mardi Gras-meiningillä. Musta ihanaa, että tälläseen ei tarvinu ite hommata ite mitään asusteita tms, vaan ovelta sai ottaa maskin illaks ja helmiä sai 25snt/nauha. Saattaa olla myös iso syy siihen miks niin moni tavallaan oikeesti myös osallistuu siihen teemaan, ja once again, oli hauska ilta tämäkin!

Perjantaina skipattiin kaikki Frosh-jutut ja vuokrattiin suht extemporee auto ja lähettiin roadtripille +300km päähän Sudburyyn. Olin googlettanu, että sieltä löytyy Northern Ontarion isoin kauppakeskus, ja se oli meidän pääjuttu tällä reissulla. Kun reissussa oli minä, englantilainen ja aussi, osu kuskin rooli mulle, mutta se oli ihan jees. Saatiin pikkunen Chevrolet Spark "Sparky", ja lähettiin ilman kunnon karttaa tai nettiä reissuun. Matka meni tosi jees, pysähdyttiin pari kertaa, nähtiin pieniä 400 ihmisen kyliä, amisheja hevoskärryineen ja ihailtiin maisemia. Kun me lopulta päästiin perille kierrettiin kaupat nopeesti ja 2 tunnin päästä oltiin jo kotimatkalla. Autossa istuminen oli tällä reissulla paras osuus, sillä ostoskeskus ei hirveesti vakuuttanu, mutta kyllä me jotain löytöjäkin tehtiin - ei turhaan ajettu 600km. Kaiken kaikkiaan tosi mukava reissu, ja ihme kyllä ei eksytty tai ajettu harhaan kertaakaan. Unbelievable.

Lauantain piti palauttaa auto, mutta hyödynnettiin sitä vielä vähän ja käytiin kaupassa. Täällä ajaminen on tuntunu aika helpolta, ja kun kauheeta liikennettä ei oo ja ihmiset antaa kivasti tilaa tarpeen tullen, on pärjänny ilman mitään paniikkeja tai läheltä piti tilanteita. Illalla oli Frosh Weekin viimeset bileet, neon glow paint party! Vähän maalia pintaan ja bileisiin, tää oli mun mielestä kaikista hauskin tapahtuma, mutta baari oli vähän puolityhjä kun kaikki ei halunnu vaatteita sotkee, ite sain kyllä kaikki putsattua, joten ei todellakaan harmita, että tuli lähettyä. Bileet jatku aamuun asti, ja lähettiin jatkoille yhen toisen vaihtarin ja kanukkien kanssa, ja kun talo oli niin täynnä, että rupes olemaan siinä ja siinä kestääkö näitten heiveröinen rakentaminen - siirryttiin koulun lähelle jatkojen jatkoille. Ihania kotibileitä, niin monia uusia ihmisiä, niin paljon facebook-kaveripyyntöjä jne. Ehkä pian alkaa vähän oppii oikeesti nimiäkin. 

Tää menohan on mulle ollu aika hurjaa, kotihiiri kun oon, mutta hauskaa on ollu, ja ei oo ollu puutetta tekemisestä tai seurasta. Oli tosi kiva viikko, mutta samalla ootan ens viikkoo kun pääsee vähän rauhottumaan ja enemmän opiskelun makuun. Enhän minä voi näin monta kertaa viikossa käydä juhlimassa, jotain rajaa. 

SIX DAYS IN THE SOO

ISOP (International Student Orientation Program) päätty perjantaina, ja oli kyllä tosi mukava ja erilainen orientation mitä TAMK:ssa. Keskiviikkona alotettiin ihan super kattavalla aamupalalla, joka sisälsi kaikkea mahdollista muffinsseista pekoniin ja pannareihin. Keskiviikko ja torstai oli molemmat täynnä erilaisia infoja, ja mikä parasta - ilmasta ruokaa. Syötiin lounaaks pizzaa, ja illalla käytiin siivillä Wacky Wingsissä, ja pakko myöntää, et vaikka ne ei ihan samanlaisia ollu ku Teboilin siivet, niin maistu. No problems there. Koulu tarjos vielä leffaliput joten käytiin porukalla kattomassa No Escape, ja minä romanttisten komedioiden ystävänä olin ihan järkyttyny. Se siitä. Torstaina tosiaan myös infoja ja ruokaa, illalla grillattiin Bellevue Parkissa, joka on i-ha-na. Tosi iso ja kaunis puisto, jonka toinen reuna on joella. Perjantaina koulun puolesta ei ollu muuta ku keilausta ja pizzaa illalla, joten käytiin muitten vaihtareitten kanssa vähän shoppailemassa. Täällä on vaihtareita about 15, jonka lisäks sit pari erilaista ryhmää kansainvälisiä opiskelijoita. Tosi erilaisia taustoja ja super mukavia ihmisiä, yksinäistä ei todellakaan oo, ainakaan vielä, ollu. 

Vähän menee vielä ehkä aikaa totutellessa tähän, että päivän aikana oikeesti joutuu jutteleen ihmisille. Tottakai tiesin sen jo etukäteen, että tääl ei mee päivää puhumatta kenellekkään ja kaikki  kassat ym kysyy "how are you doing today?", mutta se määrä on oikeesti aika jäätävä mitä tulee juteltua ihan tuntemattomille. On tullu puistossa vastaan ihmisiä, jotka on vaan pysähtyny juttelemaan, kaupassa toinen asiakas rupes suosittelemaan deodoranttia ja bussissa juttelu on myös enemmän sääntö ku poikkeus. Tänään aamulla kun olin salilla vanhempi mies tuli juttelemaan mulle kun se oli lähdössä, ja juttu lähti siitä, että hän oli lähössä pois sieltä, ja kehotti olemaan varovainen ettei vaan sattuis mitään kun jään sinne yksin. Toivottavasti en vaan näyttäny niin alottelijalta, että pitää varmistaa pärjäänkö mun 5kg käsipainojen kanssa. 

Viikonloppuna ei siis oo ollu mitään järjestettyä ohjelmaa, mutta kuultiin jotain kautta, että n. 10min ajomatkan päässä oli Indian Pow Wow. Mä en tätä terminologiaa oikeesti osaa yhtään, mutta yritän kuitenkin. Yhen aikaan alko juhlat näyttävällä sisääntulolla johon sisälty tanssia ja laulua, keskellä oli iso teltta, jonka alla oli soittajaryhmiä eri heimoista. Niillä oli siis vaan rumpu, ja n.5-7 soittajaa/laulajaa, ei mitään muita soittimia. Ne laulo omalla kielellään, ja oli kyllä niin siistiä kuunnella ja nähä niitten perinteitä. Ihmiset oli juhlatuulella, ja suurinosa oli pukeutunu erilaisiin, perinteisiin asuihin. Asuseina näky mm. kokonainen susi, kotkan pää, monia monia monia kokonaisia siipiä, luita jne. Tanssin ja laulun lisäks joukossa oli huumoria, jonkinlainen aikuistumisrituaali, ja muistotilaisuus heimon jäsenelle, joka oli samana aamuna siirtyny parempaan paikkaan. Siis niin upeeta nähä tällästä erilaista kulttuuria, ja ne ihmiset oli ihania. Ne otti kaikki mukaan hymyssä suin riippumatta siitä kuka oli tai mistä tuli. Ruoka oli hyvää, (ja nyt on poutine kokeiltu - rakastan sitä) ihmiset super mukavia ja löydettiin sieltä vähän matkamuistoja myös, myyjät myi omia tekeleitään ja 100% käsintehtyjä - ja se näkyy tosi ihanalla tavalla. Oli kyllä onni, että kuultiin tästä, kun se oli vuosittainen tapahtuma, eikä sitä missään oikeen mainostettu. Paikallisia oli kyllä löytyny paikalle, ettei me ainoita "ulkopuolisia" sielä oltu todellakaan. Loppua kohti päästiin itekkin mukaan tanssimaan, eikä ollu kyllä samanlaista menoa ku Fat Ladyn tanssilattialla! Ihan huippu päivä jonka kruunas super tilaus kiinalaista ennenkö sammu sänkyyn. Kuuma ilma ja koko päivän pihalla olo kyllä tuntu, ja kyllä täällä vähän on väriäkin tullu pintaan. 

Sunnuntai on menny aika rennosti, aamulla tänne muutti lisää ihmisiä, ja ite suuntasin salille kun heräsin niin aikasin. On ollu niin jäätävä turvonnu olo, että pari tuntia meni salilla helposti - ja se fiilis sen salin jälkeen on niin priceless. Aamupalaks kananmunia ja pekonia, starbucks kahvi ja muffinssi. Oon niin rakastunu tohon ruokalaan, että huhhuh. Siis ihan mitä vaan ja ihan super hyvää. Tuun varmaan mainitteen tän joka kerta, varautukaa siihen. Iltapäivällä käytiin puistossa hengailemassa ja ottamassa kuvia, ja tän loppuillan suunnitelma on nauttia tästä ihanasta netflixistä. Huomenna on Labour Day, ja taidan käydä lenkillä ja vaan hengailla ja keräillä voimia ens viikkoon - ohjelmassa on kaikkea ekasta luennosta paint partyyn. 

NICE WEATHER, EH?

Kohta 24 tuntia vasta takana täällä Kanadassa, mutta lähdöstä ja maanantaista tuntuu silti olevan ikuisuus. Lento lähti iltapäivällä, ja siitä kun kotoo lähti meni melkeen 24 tuntia, että oli perillä asuntolassa. Lennot meni tosi kivasti, mut en saanu nukuttua kun yhteensä about 30min - kun viimenen lento laskeutu tuli kyllä fiilis, et olis ehkä kannattanu pistää niitä silmiä kiinni vähän enemmän. Ensivaikutelma kaupungista oli aika mitään sanomaton, kun olin perillä 00:30, joten hiljasta oli eikä edes keskustan kautta ajettu. Asuntolalla oli porukkaa vastassa ja niitten piti ottaa heti kuva, tää oli kauheen kiva yllätys. Silmät ristissä ja niin likanen ja nuhjunen fiilis ja sit vieraat ihmiset on silleen, että meidän on pakko ottaa susta kuva nyt. Ok ota vaan, ei haittaa yhtään. 

Väsyneenä fiilis tästä kämpästä oli lievästi sanottuna järkyttyny. Kyllähän mä tiesin, että tää on pieni ja ei oo upouus jne, mutta jotenki näytti vaan niin karulta lähtee omasta kivasta kodista ja sit tähän tulla tilalle... Ja jaettu vessa alko ahdistaa mua ihan samantien. Pääsen nauttimaan suihkusta seuraavan kerran varmaan Suomessa, eikai siinä. 

Koulun päärakennus

Siinä pientä valitusvirttä heti alkuun, mutta ei kaikki nyt oikeesti oo ihan niin huonosti. Aamulla kun heräsin päätin lähteä shoppailemaan, ja hankkia jotain kivaa, että kestän olla täällä. Kävin ihan ekana hoitamassa meal plan-jutut kuntoon ja hankkimassa opiskelijakortin (ja siihen tuli kuva samalla tavalla yllättäen, ja kyllä se on ihan hirvee). Kävin siis ekaa kertaa koulussa, ja se oli kyllä tosi kivannäkönen ja tuli sellanen fiilis, että sielä viihtyy. Seuraava suunnitelma oli lähtee kävelemään ostoskeskukseen, minne on about 5 km matkaa. En kerinny kauheen pitkään kävellä kun lentokentältä hakija poimi mut kyytiin - sen mielestä se ei ollu sellanen matka minkä voi kävellä, no way. Ei kyllä haitannu yhtään, ja siltä sai ihan hyviä vinkkejä. First things first ja Tim Hortonsille hakemaan aamupalaa, kahvi, mustikkamuffinssi, breakfast wrap ja wifi. Siinä istuskellessa tuli jotenki tosi kiva fiilis vaan olla ja kattella ympärillä pyöriviä, hyväntuulisia ihmisiä. Kiertelin vaatekaupat läpi ja löyty monta liikettä mitä täytyy tutkia tarkemmin syksyn aikana, ja sitten walmarttiin. Ostin oikeestaan vaan kaikkee tarpeellista, mutta pyörin sielä varmaan puoltoista tuntia koska on ihanaa tutkia kaikkia purkkeja ja puteleita. Kun lähin pois päin päätin olla hurja ja kokeilla joukkoliikennettä, bussilla pääsin kyllä tosi kätevästi perille. 

Myös grilled cheese with bacon on hyvä vaihtoehto

Kun pääsin takas kämpille rupesin siivoomaan, purkamaan laukkuja ja laittaan paikkoja vähän kivemman näköseks. Oon ihan tyytyväinen lopputulokseen, ja kunhan pari juttua saan vielä hankittua voisin esitellä tätä vähän tarkemmin. Juttelin sit Eetun kanssa facetimella, ja tuli ihan jäätävä väsy. Kello oli vissiin 18, ja meitsi ei meinaa jaksaa puhua, mutta mikä siihen auttaa? Lähtee salille. Tässä kampuksella on tosi kiva liikuntakeskus, ja sali on just remontoitu joten sielä kyllä kelpaa pumppailla. Ja hyvä huomata, että kun mulla tääl ei mitään telkkaria oo, cardio-laitteilla sitä voi kattoa. Valitettavasti en jaksanu ihan koko Bring It On-leffaa vetää porraskoneessa, ehkä sit vähän syksymmällä... 

Eli täällä päässä kaikki hyvin, huomenna onki sit ihan oikeeta ohjelmaa ja pääsee tapaamaan muita opiskelijoita. Mun silmät alkaa painua kiinni, eli kauniita unia! 

... GET SET - GO

Viimenen päivä kotona takana, ja huomenna lähetään iltapäivällä kohti Kanadaa. Tällä hetkellä tuntuu tosi oudolta, ja kaikki on nyt viimestä. Viimenen kerta nukkumaan omassa sängyssä ennen joulua, viimenen kerta kaupassa, viimenen kerta töissä ja sitä rataa ollaan sit menty oikeestaan koko viikko. Lauantaina oli viimenen työpäivä, ja illasta vietettiin aikaa perheen ja sukulaisten kanssa hyvin syöden. Mä nään ne kaikki samassa pöydässä vasta jouluna ... here come the waterworks. Mutta on ollu ihana viikonloppu, vaikka siihen on paljon itkua sisältyny niin myös naurua ja jännityksestä tärisemistä.

Mä oon saanu kaiken läppäriä ja kameraa vaille pakattua, ja toivon vaan, ettei kukaan noita laukkuja joudu penkomaan koska järjestelmää siinä hommassa ei ollu. Miten voi olla, että normaalisti ei oo mitään päälle pantavaa, mutta nyt vaatehuone olikin täynnä kaikkee kivaa mitä haluan ottaa mukaan? Painorajoissa silti pitäs olla, ei sen puoleen, mutta silti tuntu aika jäätävältä määrältä tavaraa. 

Seuraavan kerran sitten kirjottelen vasta Kanadan päästä, kuhan saan mun suurimmat murheet hoidettua - eli koska wifi toimii ja mistä saan ruokaa kun yöllä sinne saavun. 

READY...

Reilu viikko vielä jäljellä lähtöön, ja nyt on ostoslistalla enää adapteri, ja to do-listalla rahan hakeminen. Ostoslista rupes vähän karkaamaan käsistä kun jatkuvasti tuli mieleen juttuja mitä vois ostaa, että matka sujuis mukavammin - ja nyt on uus läppärilaukku, kuulokkeet ja varavirta hommattu. Lisäks täyty käydä ostamassa vielä yhet luottofarkut, meikkipussi ja matkaputeleita (en mä tiedä mitä ne oikeesti on nimeltään). Ja vaikka täälläkin sanoin etten todellakaan raahaa peittoo ja tyynyä Suomesta, no raahaan sittenkin. Tajusin vaan töissä, että ne on oikeesti niin pieneks pakattu, eikä maksa mitään, että on oikeesti mukava mennä perillä nukkumaan kunnolla sänkyyn eikä vaan tyyliin takin alle. 

Töitä olis vielä kuus päivää jäljellä, mutta kassahommat on jo ohi. Tosi outo fiilis sen suhteen, että hei ihan oikeesti mun ei tarvi syksyllä tehä töitä koulun ohessa! Ja ylipäätään töissä koko vuosi meni tosi nopeesti, ja tykkäsin kyllä tosi paljon joten tavallaan haikeet fiilikset lähtee. Mutta sitä voi miettiä sitten ens viikolla, tässä on kuitenki vielä työpäiviä ja varhaisia aamuja jäljellä. Oon siis tehny töitä koulun ohessa paria kuukautta vaille koko opiskeluajan, joten vapaa-aikaa tulee oleen kyllä ihan uudella tavalla. 

Aika monet koulukavereista on jo lähteny tai lähtee ihan pian omiin kohteisiinsa, joten kyllä täälläkin alkaa olla jo sellaset fiilikset, et haluis kans hypätä koneeseen! On tullu jo myös käyty viimestä kertaa Hämeenlinnassa, moikkaamassa sielä kavereita ja muita, ja kyllä tuntu oudolta jo sanoo heipat vaikka onhan tässä vielä monta päivää jäljellä ennenkö lähen! Kalenteri vaan on vähän täynnä, et täytyy valmistautua ajoissa. Viikonloppuna on ohjelmassa laatuaikaa Eetun kanssa, jääkiekko comebackkiä, kavereita ja töitä. Tekemistä on aamusta iltaan asti ja ei kyllä haittaa yhtään! Musta on ihan kiva, että tässä nyt on vähän kiirettä, muuten en sais oikeen mitään aikaseks. 

Ens viikolla haen sitä rahaa (btw mun mielestä toi CAD kurssi näyttää aika kivalta tässä vaiheessa...<3) ja vapaa-ajan ajattelin viettää mun perheen ja kavereiden kanssa, ja pienten siskontyttöjen kanssa täytyy olla ehdottomasti niin paljon ku mahdollista, ja yrittää olla itkemättä. 

CANADA COUNTDOWN 8.9

Mä en oikeestaan ylppäreitten jälkeen oo pitäny minkäänlaisia bileitä, joten kesäkuun lopulla päätin, et jos vaan töitten puolesta onnistuu niin ennen lähtöö kerään kamut kasaan ja pidetään kotibileet. Kun tosiaan en oo paljon synttäreitä tai tupareita tai mitään muutakaan järjestäny, mietin pitkään kaikkee mahollista, mm. mitä tarjotaan, millaset paperilautaset, ketä kutsua ja missä juhlitaan. Saatiin onneks viettää iltaa mun vanhempien luona omakotitalossa, joten ihan oikeesti ne 15v kotibileet-fiilikset, #priceless. Meidän kerrostalo-kaksion pysty unohtaa ihan samantien kun 10 ihmistiä ilmoitti saapuvansa paikalle! Mä kyllä otin kameran mukaan, ja ajattelin ottavani paljon hienoja kuvia, mutta jotenkin se kamera ei kertaakaan ollu kädessä, ja puhelinkuvat ei päädy tänne blogiin - sorry not sorry. 

Olin kyllä niin positiivisesti yllättyny ja otettu, et niin moni mun ihanista kavereista pääs paikalle, vaikka suurin osa tuli vähän kauempaakin, ja millä tuurilla sattu sellanen päivä, että niin moni pääsi paikalle! Loppuillasta meitä oli semmonen noin parisen kymmentä, ja illan aikana tuli syötyä ja juotua, tanssittua, naurettua ja itkettyä. Sain aika super-ihania pieniä selviytymispaketteja, ja eilen kun Eetun kanssa niitä katottiin tarkemmin läpi niin kellä tuli itku. Vinkki: Ei ollu Eetu. Mutta ehdottomasti suurin osa illasta oli naurua, ja just sitä tässä on tarvittu kun kesä on painettu lähinnä töissä ja vaihtoa miettien. 

Meistä suurin osa ei lähteny baariin, vaan jäätiin boolimaljan ympärille, pistettiin musiikkia kovemmalle ja tanssittiin niin, että kaikki varmasti tarkenee. Aamua kohti meno rauhottu, mutta musta oli aivan ihanaa myös se, kun me istuttiin terassilla monta tuntia peittoihin kääriytyneinä ja naurettiin niin, että vatsalihaksiin sattu. Valvottiin kirjaimellisesti aamuun asti, ja oli ihana nauttia näitten ystävien seurasta, ei olis ollu ihan sama juttu jos oltais kaupungille lähetty. Mutta - oon niin ilonen vaan tästä viikonlopusta, kaikki oli just niinku piti. Mulla oli tosi hauskaa, ja musta tuntuu, että muillakin oli. <3

Tasan kolmen viikon päästä oon jo matkalla Reykjavikkiin. KOLME. 2 maanantaita enää välissä - öö mitä? Viime viikolla sain hoidettua suurimman osan pakollisista ennen lähtöä-jutuista, mutta on tullu myös tilalle muutama uus juttu mitkä on tekemättä. Täytyy sanoo, että muista blogeista on ehdottomasti ollu hyötyä, ja on ihanaa kun kommenttejakin on tullu kivasti näihin postauksiin! Jos teillä tulee mieleen jotain kysymyksiä tai postausideoita, laittakaa kommenttia! :)

PRE-PACKING

Oon aika hyvässä tilanteessa tälleen pikkusen päälle kuukausi ennen lähtöä, eikä to do-listalla enää kauheen montaa (okei on siinä oikeesti monta) asiaa oo pakkaamisen lisäks. Koska mä rakastan listoja ja mun puhelin ja kalenteri on täynnä kaikenmaailman tärkeitä muistilappusia, oon alkanu jo miettii et mitä mä tonne mun ihanaan uuteen matkalaukkuun sitten tungen. Laukun ostin jo keväällä kun löysin huippuhyvän Samsonite-laukun niin halvalla, et tuntu ku ois ryöstäny liikkeen, mutta mikäpä siinä - mä sain laukkuni ja vartijat ei ottanu kiinni ovella. 

Ja mitäköhän sitä sitten ihan oikeasti ottaisi mukaan 4 kuukauden matkalle? Joulukuussa sielä voi olla jo aika kylmä, joten täytyy ottaa vaatteita mukaan oikeestaan kolmee eri vuodenaikaa varten. Toisaalta kaiken mitä unohdan voin kyllä ostaa, mutta tavallaan tekis mieli kuitenki säästää rahat vähän kivempiin juttuihin, ettei sit loppujen lopuks oo vaan ostanu mustia farkkuja ja tavallisia toppeja. Kuulostaako tarpeeks selkeeltä? Lisäks asuntolaan täytyy ottaa omat lakanat (+peitot ja tyynyt jne) mukaan, joten siinä on myös yks pulma. En tietenkään raahaa tyynyjä ja peittoja Suomesta asti Kanadaan, ne varmaan sit löytyy Walmartista. Ja Walmartista puheen ollen se näyttää olevan auki 24h. Voin sit mennä suoraan lentokentältä sinne keskellä yötä, eh? 

Vaatteiden, asusteiden ym suhteen oon vähän miettiny sellasta "have you used it in a year?"-politiikkaa, sillä miks mä pitäisin jotain sielä, mitä en melkeen ikinä kotonakaan käytä? Eli oikeesti käytössä olevat vaatteet mukaan, sellasella lisähaasteella, et niitä pystyy sit myös yhdistelemään helposti. Ennen reissuu pitää käydä ostamassa vielä mm. lääkkeitä ja mun luottofarkut, adapteri ja sit oon miettiny sellasta powerbank-latausjuttua. Onks kellään teistä kokemusta sellasesta? Jos on antaa jotain vinkkiä mistä kannattaa ostaa ja tekeekö sillä ihan oikeasti yhtään mitään, laittakaa alle! :) Oon nähny niitä ny vähä jokapuolella ja mietin et onkohan esim Ur&Penn:ssä tai Glitterissä olevat päteviä vai kannattaako vaan suorilta unohtaa? 

Sellasta pohdintaa tällä kertaa, saa sitte nähdä miten todellisuudessa menee kun työt loppuu lauantaina ja maanantaina on lähtö, eli yks kokonainen päivä on siinä välissä hoitaa viime hetken asioita - ja sekin on sunnuntai eli Suomessa ei saa tyyliin mitään tehtyä, SCORE! Jos teillä on antaa jotain hyviä pakkausvinkkejä niin otan mielelläni vastaan! :)